Kategoria: Kieli
-
Kõnõlõ
Huomasin, että olen tähän saakka käytännössä koko ajan kirjoittanut vain substantiiveistä, mutta ehkä on aika vihdoinkin ryhtyä tekoihin eli otetaanpas käsittelyyn ainakin yksi (tai kaksikin) keskeistä verbiä. Meidän ja muiden, meikäläisten ja muiden ihmisten, eri murteiden, eri kielienkin erottaminen toisistaan, eron tekeminen ei aina ole kovin helppoa. Suoraan sanoen: se on toisinaan – ja entistä…
-
Süküs
Noin puolitoista vuotta sitten kirjoitin näin: ”Setomaalle on saapunut kevät eli kevväi. (Taipuu muuten näin: nom. kevväi, gen. keväjä, part. keväjät.)” No nyt on Setomaalle ja tänne Tallinnaankin saapunut syys eli syksy. Setoksi: süküs (gen. sügüse, part. süküst). Voisin taas jatkaa samaan tapaan kuin toukokuussa 2021: ”Setomaan vuodenaikojen nimet ovat ongelmitta ymmärrettäviä suomalaisellekin, onhan kyse hyvin vanhasta perussanastosta.”…
-
Lindora
Lindora on kiinnostava sekä sanana että muutenkin. Kyseessähän on selvästi yhdyssana eli lind + ora. Ensimmäisen osan lind tuntuisi ensinäkemältä selvästi olevan suomen lintu-sana etymologinen vastine, mutta sitten tuleekin mieleen, että võro-setoksi lintu onkin tsirk! Toki myös sana lind tunnetaan. Tässä tapauksessa nimen selitys voi liittyä läheisen Lindsin kylän nimeen, mutta sen alkuperä taasen… Ja…
-
Puhtõq
”hautajaiset” Suomalaisilla on hautajaiset, virolaisilla matused, mutta kaakkoisvirolaisilla on myös oma sana eli puhtõq ja sillä vielä rinnakkaismuotokin eli puhtidsõq. Hautajaisiin liittyvistä sanoista olen jo aikaisemmin käsitellyt sanoja lautsipetäi ja kutja, mutta setojen hautajaistavoissa, erityisesti ennen vanhaan aikaan, oli monia sellaisia seikkoja ja tapoja, jotka meille luterilaisille suomallaisille ovat hyvin eksoottisia. Eli hautajaisiin liittyvään sanastoon…
-
Mastõra
Mastõra tarkoittaa luostaria ja useimmiten sillä tarkoitetaan Petserin ortodoksista munkkiluostaria. Sana kuuluu selvästi seton kielen ortodoksiseen uskontoon liittyvään sanastoon, joka on saatu venäjästä tai muinaisvenäjästä ja josta osa on alun perin lainattu itäslaavilaisiin kieliin kreikasta. Võrolaiset eivät yleensä tätä sanaa käytä tai edes tunne. Nykyvenäjän sana on монастырь [monastyr´] ja setot ovat siis sekä lyhentäneet sanaa että…
-
Moro – tahr
”Tarõ ja aitu vaihõlõ jäi moro (puhas huuv), elomaja ja lautu vaihõl oll´ tahr (eläjidõ huuv)…” Eli moro on ns. puhdas piha, se osa setotalon pihaa, jonne eivät pääse kotieläimet (koiria ja kissoja lukunottamatta), tahr taas ns. karjapiha tai likainen piha eli alue missä liikkuvat lehmät, lampaat, vuohet ja hevoset. Eri pihat tai pihan eri…
-
Petserimaa
Setomaa on tietenkin setojen maa, heidän oma asuinalueensa – tosin nykyisin enemmistö setoista asuu muualla kuin Setomaan kunnassa, maailman suurimmat ”setokylät” ovat Tallinna ja Tartto, runsaasti setoja asuu myös esim. Põlvassa ja Võrussa: Jonkin verran setoja asuu myös Setomaan kunnan naapurikunnissa ja tietenkin muuallakin Virossa, Venäjällä ja maailman muissakin maissa, myös Suomessa. Viro 100 -juhlavuosi…
-
Talsipühiq 2
Tänään on 7.1. eli Talsipühiq Tuttu laskutapa, kun verrataan uuden kalenterin ja vanhan kalenterin päivämääriä on lisätä 13 päivää eli 25.12. + 13 = 7.1. Eli toisin sanoen tänään on vanhan kalenterin mukaan joulupäivä. Vaikka Setomaalla joulua ja lähes kaikkia muita kirkkopyhiä nykyään vietetään uuden kalenterin mukaan – vain pääsiäinen ja siihen liittyvät pyhät tekevät…
-
Värskassa avattiin ensimmäinen setonkielinen päiväkotiryhmä
15. marraskuuta avattiin Värskassa virallisesti ja juhlallisesti ensimmäinen setonkielinen päiväkotiryhmä. Aloite ryhmän perustamiseen tuli pikkulasten vanhemmilta ja kun myös kunta ja viranomaiset suhtautuivat ideaan myönteisesti, siis syksyllä voitiin Värskassa perustaa 13 lapselle oma setonkielinen päiväkotiryhmä. Maanantaina 15. marraskuuta aloitettiin toiminta virallisesti ja hyvin juhlallisesti, sillä lasten, vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan lisäksi oli paikalla myös median…
-
Päiv
On aika ottaa esittelyyn muutama ihan keskeisimmän sanaston sana. ELI: Päiv: päävä: päivä 1. ”päivä”; 2. ”aurinko” Üü: üü: üüd ”yö” Hummok: hummogu; hummogut/hummokut ”aamu, huomen” Õtak/Õdak: õdagu; õdakut 1. ”ilta, ehtoo”; 2. ”länsi” Kuva: Harri A. Sundell: Kesäpäivä