Kategoria: Kieli
-
Nulgaq
[Üts´ syna] Kirjoitin jo aikaisemmin sanasta pühäsenulk, mutta sanan jälkiosalla nulk tai pikemminkin sen monikkomuodolla nulgaq, on setoille kaksi muutakin tärkeää merkitystä. Aina 1920-luvun alkuun eli itsenäisen Viron kauteen saakka Setomaan taloissa valitsi perinteinen systeemi, jonka mukaan pirtti/(olo)huone (seto: tarõ) jakautui neljään funktioiltaan tiukasti määrättyyn nurkkaan (setoksi nulgaq): sisään tullessa vasemmalla ahonulk, mistä suuren osan…
-
Munaloomka
[Üts´ syna] Huomaan kirjoittaneeni jo useitakin pikkuartikkeleita uskontoon liittyvistä asioista, mutta meille suomalaisille ja meille luterilaisille on niin monia setojen uskonnolliseen elämään liittyviä asioita, jotka ovat meille sekä outoja että äärimmäisen kiinnostavia. Yksi tällainen hyvin laaja teemakokonaisuus on pääsiäisen vietto. Ortodokseillehan pääsiäinen on kirkkovuoden ehkä jopa tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen…
-
Seton kielen 6. oppitunti
SANASTOA Q-d on väega tähtsä üles märgi, selle, et ku ei märgiq, sys või lugõja võlssi arvu saiaq. – Hyvin tärkeää on kirjoittaa Q, siksi, että jos sitä ei merkitse, niin lukija voi ymmärtää väärin. Setoq ommaq vindläste ja eestläste vaihõl umaette elänüq. – Setot ovat eläneet venäläisten ja virolaisten välissä omissa oloissaan. Näide keeleh…
-
Pühäsenulk
[Üts´ syna] Yksi sana on tälläkin viikolla yhdyssana, mutta sillä tavalla erilainen, että sanan ensimmäinen osa on tällä kertaa johdos. Seton kielen pühä – ”pyhä” Seton pühäs tai pühäne – ”ikoni” Seton nulk – ”nurkka”, ”kulma”, ”nurkkaus”. Lupaan, että tähän sanaan palaamme vielä toisenkin sana-artikkelin yhteydessä myöhemmin. Eli sanan pühäsenulk merkitys on ”ikoninurkkaus, ikoninurkka”; tai…
-
Seton kielen 5. oppitunti
SANASTOA tähtsämbäq kalaq järvekalaq ahhun angõrjas haug´ iherüs, hõrn(as), jyyforell latik linnas, linask´ sudak särg´ tärkeimmät kalat järvikalat ahven ankerias hauki purotaimen lahna suutari kuha särki Tinti om ynnõ Peipsi järveh. – Kuoretta on vain Peipsi-järvessä. Särg´ eläs piaaigo kyigih Setomaa järvih. – Särki elää lähes kaikissa Setomaan järvissä. Iherüs taht elläq rohkõmb muadsõ põhjagaq…
-
Savvusann
[Üts´ syna] Viime viikon seto leelon ohella kaakkoisvirolaisilla on toinenkin kohde – ja aivan syystä tietenkin myös ylpeyden aihe – UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa: Vana-Võromaan savusaunaperinne. Marraskuussa 2014 tullut UNESCOn päätös aiheutti suomalaisissa sauna-aktivistien piireissä hämmästystä ja jopa (aiheetonta ja kateutta ilmentävää) närkästystä, mutta Virossa aiheellista tyytyväisyyttä hyvin tehdystä valmistelu- ja lobbaustyöstä. Vana-Võromaalla ja myös…
-
Seton kielen 4. oppitunti
Kuismuudu lukoq vai kirotaq seto keeleh! – Kuinka lukea tai kirjoittaa seton kielellä? Hüäq lugõjaq, latsõq, vanõbaq, setoq. – Hyvät lukijat, lapset, vanhemmat, setot. Nakkami kõnõlõmma umma ilosat seto kiilt! – Ryhdymme puhumaan omaa kaunista seton kieltämme! Kõnõlamõ õgal puul: kotoh, koolih, poodih ja tüü man. – Puhumme joka puolella: kotona, koulussa, kaupassa ja töissä.…
-
Leelo
[Üts´ syna] Virolais-suomalaisen suursanakirjan mukaan sanan leelo merkitykset suomeksi ovat 1. ”kalevalamittainen kansanlaulu, runolaulu”; 2. ”kertosäkeenä toistuva sana setojen lyyrisissä kansanlauluissa”. Leelo-substantiivista johdettu verbi leelotamine taasen merkitsee saman sanakirjan mukaan: ”kalevalamittaisen kansanlaulun laulaminen, runonlaulu, runolaulu”. Leelo-sanan toisen tavun o-vokaali viittaa siihen, että kyse on etelävirolaisesta kielimuodosta ja todennäköisimmin juuri seton kielestä viron kirjakieleen lainatusta sanasta.…
-
Seton kielen 3. oppitunti
Miä tetäq, ku sa ei mõistaq seto kiilt? – Mitä tehdä, jos sinä et ymmärrä seton kieltä? Maq elä liinah. – Mina asun kaupungissa. Sügüse lääväq latseq kuuli. – Syksyllä menevät lapset kouluun. Susi: Soel on suur´ suu. – Susi: Sudella on suuri suu. Tammõpuu kasus uja veereh. – Tamm kasvaa puron/ojan vieressä. Sannah mõstas…
-
Kirmas
[Üts’ syna] Lähes kaikki ortodoksiseen kulttuuriin liittyvät sanat seton kielessä on saatu venäjän kielestä tai venäjän kautta kreikan kielestä. On kuitenkin ainakin yksi merkittävä poikkeus, sana kirmas tai kirmask´. Tämän sana tullee mitä ilmeisimmin saksankielisestä yhdyssanasta Kirchmesse. Kirchmesse tarkoittaa kirkkomarkkinoita eli käytännössä kirkonmenojen jälkeen pidettyä markkinatapahtumaa kirkon välittömässä läheisyydessä. (Tosin suomalainen kielentutkija Eino Koponen esitti…