Julkaistu

Kiiora

[Üts´ syna]

Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan Peko sotii menestyksellisesti vihollisia vastaan ja toisaalta kiiora-nuija/sauvan pellon suuntaan ojentaen Peko siunaa ruispellon antamaan hyvän sadon.

Kun Setomaan kuningaskunnan päivää pseudomytologiaa alettiin 1990-luvulla luomaan, niin Pekon ohella myös kiiora sai siinä keskeisen aseman. Kiiorasta tuli Pekon maanpäällä elävän ja toimivan edustajan ja Pekon käskyjä ilmoittavan ylimmän käskynhaltijan eli ülembsootskan tunnus, eräänlainen hallitsijan valtikka. Kun Setomaan kuningaskunnan päivän tärkein hetki on käsillä luovuttaa edellinen ülembsootska tai entisten käskynhaltijoiden muodostaman eräänlaisen neuvoston edustajana yksi edellisistä käskynhaltijoista juhlallisesti uudelle ülembsootskalle hänen ”valtansa” merkkinä kiioran. Kun ülembsootska hoitaa virallisia tehtäviään on hänellä aina mukaan virkansa symbolina toimiva kiiora. Kiiora, joka siis kiertää ülembsootskalta aina seuraavalle, on koristeltu setojen perinteisillä koristeellisilla ja värikkäillä (vyö-/pää-/jne.)nauhoilla.

Kiiora on myös kolmen nuoren setomuusikon vuonna 2010 perustaman yhtyeen nimi. Instrumentaalimusiikkia – setojen kansanmusiikkia, omia sävellyksiä ja myös muiden sukukansojen kansanmusiikkia – esittävän yhtyeen jäsenet ovat Lauris Leima, Matis Leima ja Margret Jürison. Alunperin yhtyeen kolmas jäsen Leiman veljesten ohella oli Evelin Leima (tyttönimeltään Evelin Ämarik).

Foto: Harri A. Sundell: Ülembsootska Rein Järvelill kiiora kädessään Kolossovassa 2020

Julkaistu

Ülembsootska

[Üts´ syna]

Setomaan kuningaskunnan päivää on vietetty vuodesta 1994 lähtien joka vuosi elokuun ensimmäisenä lauantaina (paitsi tänä vuonna, kun juhlat koronan takia siirrettiin syyskuun alkuun). Nykyisin edellisenä päivänä eli perjantaina on oma lasten ja nuorten kuningaskunta -tapahtumansa. Kuningaskunta on kiertävä eli juhlat järjestetään vuosittain eri puolilla Setomaata, toistaiseksi kyllä vain Viron puolella aluetta.

Idean Setomaan kuningaskunnan päivistä sai setoaktivisti ja tutkija Paul Hagu vieraillessaan tarttolaisen miesten Hellero-folkloreryhmän jäsenenä Norjassa Metsäsuomalaisten tasavalta -tapahtumassa. Paul käänsi metsäsuomalaisten idean vain peilikuvakseen: Metsäsuomalaisten tasavallasta Norjan kuningaskunnassa saatiin Setomaan kuningaskunta -tapahtuma Viron tasavaltaan.

Mutta kuningaskunnalla pitää tietenkin olla kuningas (tai kuningatar?), mutta siihenkin Paul keksi ratkaisun. Setomaan kuningaskunnan kuningas on setojen kansanperinteen muinainen sankari ja hedelmällisyyden ja viljankasvun jumala Peko, joka on kyllä kuollut ja haudattu syvälle Petserin munkkiluostarin alla olevien hiekkaluoliin, mutta hädän ollessa suurin… Suuri setojen lauluperinteen säilyttäjä ja lukuisten uusienkin laulujen luoja Anne Vabarna (1877–1964) lauloi Pekosta kokonaisen eepoksen Paulopriit Voolaine -nimisen kansaperinteen kokoajan ja tutkijan yllyttämänä ja ohjaamana.

Paul Hagu teki Pekosta Setomaan kuningaskunnan kuninkaan, jonka poissaollessa hänen valtaansa käyttää ylin käskynhaltija, setoksi ülembsootska [oikeastaan pitäisi kai kirjoittaa: ülembsoots´ka]. Alusta alkaen syntyneen perinteen mukaan Peko antaa unessa ülembsootskalle neuvoja ja ohjeita. Nykyisin on itseasiassa olemassa entisistä ylimmistä käskynhaltijoista koostuva ülembsootskan hallitus tai neuvonantajaryhmä, jota kutsutaan nimellä kroonikogo.

Ülembsootska valitaan suoralla kansanvaalilla kuningaskunnan päivien aikana. Aktivistit etsivät sopivia ehdokkaita ja jos suostumus saadaan, niin ehdokas laitetaan puupölkyn päälle seisomaan ja kaikki hänen kannattajansa järjestäytyvät pitkään jonoon (apuna käytetään yleensä pitkää köyttä) hänen eteensä. Kannattajat laulavat, soittavat ja kehuvat tietenkin omaa ehdokastaan monin eri tavoin. Todellinen kansanvaali, vaikka vaalisalaisuudesta kukaan ei välitäkään. Eniten ääniä saanut on tietenkin valittu vuodeksi ülembsootskan kunniavirkaan. Palkkaa ülembsootska ei saa vaikka edustaa kokonaisen vuoden (moni useankin peräkkäin) setoja ja Setomaata sekä esittelee heidän kulttuuriaan, saavutuksiaan, ilojaan, mutta myös ongelmiaan ja surujaan hallitusta, presidenttiä ja Brysseliä myöden.

Muuten Setomaan ülembsootskalla on tietenkin myös oma facebook-sivunsa!

Kuvassa ülembsootska Aare Hõrn luovuttaa vallan tunnukset eli kiiora-nuijan ja sinetin seuraajalleen eli nykyiselle ülembsootska Rein Järvelillille. Taustalla kroonikogo.

Kuva: Harri A. Sundell.