Kategoria: Üts’ syna
-
Lauluimä
[Üts´ syna] Tämän viikon sana on taas kerran yhdyssana: laulu+ imä eli ”laulun” + ”äiti”. Yleensä kuitenkin suomennoksena, suomenkielisenä terminä on käytetty yhdyssanaa lauluemo. Nurmeksen Bomba-talon edessäkin seisoo kuvanveistäjä Taisto Martiskaisen tekemä Bomban lauluemo -patsas eli suojärveläisen runonlaulaja, parantaja ja loitsumestari Ogoi Määräsen patsas. Toisin kuin Vienan suuret runonlaulajat, ovat Suomen Itä-Karjalan, Inkerin ja Setomaan…
-
Peko
[Üts´ syna] Viime viikon sanan – ülembsootska tai ülembsoots´ka – oli jo puhetta Pekosta, mutta käsitellään nyt tämä tärkeä sana vähän perusteellisemmin. Nykyisin Peko tarkoittaa (ainakin) seuraavia asioita: 1. Anne Vabarnan vuonna 1927 laulama, hänen poikansa Ivon muistiinmerkitsemä ja alunperin Paulopriit Voolaisen ideoima setojen oma eepos. Eepoksen tekstin etsi Viron kirjallisuusmuseon kokoelmista tutkija ja setoaktivisti…
-
Ülembsootska
[Üts´ syna] Setomaan kuningaskunnan päivää on vietetty vuodesta 1994 lähtien joka vuosi elokuun ensimmäisenä lauantaina (paitsi tänä vuonna, kun juhlat koronan takia siirrettiin syyskuun alkuun). Nykyisin edellisenä päivänä eli perjantaina on oma lasten ja nuorten kuningaskunta -tapahtumansa. Kuningaskunta on kiertävä eli juhlat järjestetään vuosittain eri puolilla Setomaata, toistaiseksi kyllä vain Viron puolella aluetta. Idean Setomaan…
-
Handśa
[Üts´ syna] Handśa rukiista (ruismaltaista) valmistettu vahva alkoholijuoma, jonka väkevyys on vähintääkin 40%. Eli kyse on siis rukiista tehdystä pontikasta. Juoman nimi kirjoitetaan useilla eri tavoilla: handśa, handsa, hanśa tai hansś, mutta ainakin Setomaan kuningaskunnassa ”virallinen nimi” näyttää olevan handśa. Tällaisen kotitekoisen juoman valmistaminen on Virossa kielletty, mutta kun kyse on setojen vanhasta perinnejuomasta, niin…
-
Kikkasiin´
[Üts´ syna] Viikon sana on yhdyssana: kikka+siin´. Võro-seton kielen kikas (gen. kikka) on ”kukko” ja siin´ ”sieni”. ”Kukonsieni” on todellisuudessa suomeksi kanttarelli, mutta taasen viron kirjakielessä on hyvin samantapainen sana samassa merkityksessä eli kukeseen. Kanttarellin väri ja muoto voi tuoda mieleen kukon heltan, joten kyseisen sienen omankieliset nimet sekä virolaisilla että setoilla ovat ilmeisesti meille…
-
Nulgaq
[Üts´ syna] Kirjoitin jo aikaisemmin sanasta pühäsenulk, mutta sanan jälkiosalla nulk tai pikemminkin sen monikkomuodolla nulgaq, on setoille kaksi muutakin tärkeää merkitystä. Aina 1920-luvun alkuun eli itsenäisen Viron kauteen saakka Setomaan taloissa valitsi perinteinen systeemi, jonka mukaan pirtti/(olo)huone (seto: tarõ) jakautui neljään funktioiltaan tiukasti määrättyyn nurkkaan (setoksi nulgaq): sisään tullessa vasemmalla ahonulk, mistä suuren osan…
-
Munaloomka
[Üts´ syna] Huomaan kirjoittaneeni jo useitakin pikkuartikkeleita uskontoon liittyvistä asioista, mutta meille suomalaisille ja meille luterilaisille on niin monia setojen uskonnolliseen elämään liittyviä asioita, jotka ovat meille sekä outoja että äärimmäisen kiinnostavia. Yksi tällainen hyvin laaja teemakokonaisuus on pääsiäisen vietto. Ortodokseillehan pääsiäinen on kirkkovuoden ehkä jopa tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen…
-
Pühäsenulk
[Üts´ syna] Yksi sana on tälläkin viikolla yhdyssana, mutta sillä tavalla erilainen, että sanan ensimmäinen osa on tällä kertaa johdos. Seton kielen pühä – ”pyhä” Seton pühäs tai pühäne – ”ikoni” Seton nulk – ”nurkka”, ”kulma”, ”nurkkaus”. Lupaan, että tähän sanaan palaamme vielä toisenkin sana-artikkelin yhteydessä myöhemmin. Eli sanan pühäsenulk merkitys on ”ikoninurkkaus, ikoninurkka”; tai…
-
Savvusann
[Üts´ syna] Viime viikon seto leelon ohella kaakkoisvirolaisilla on toinenkin kohde – ja aivan syystä tietenkin myös ylpeyden aihe – UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa: Vana-Võromaan savusaunaperinne. Marraskuussa 2014 tullut UNESCOn päätös aiheutti suomalaisissa sauna-aktivistien piireissä hämmästystä ja jopa (aiheetonta ja kateutta ilmentävää) närkästystä, mutta Virossa aiheellista tyytyväisyyttä hyvin tehdystä valmistelu- ja lobbaustyöstä. Vana-Võromaalla ja myös…
-
Leelo
[Üts´ syna] Virolais-suomalaisen suursanakirjan mukaan sanan leelo merkitykset suomeksi ovat 1. ”kalevalamittainen kansanlaulu, runolaulu”; 2. ”kertosäkeenä toistuva sana setojen lyyrisissä kansanlauluissa”. Leelo-substantiivista johdettu verbi leelotamine taasen merkitsee saman sanakirjan mukaan: ”kalevalamittaisen kansanlaulun laulaminen, runonlaulu, runolaulu”. Leelo-sanan toisen tavun o-vokaali viittaa siihen, että kyse on etelävirolaisesta kielimuodosta ja todennäköisimmin juuri seton kielestä viron kirjakieleen lainatusta sanasta.…