[Üts´ syna]
Viime viikon sanan – ülembsootska tai ülembsoots´ka – oli jo puhetta Pekosta, mutta käsitellään nyt tämä tärkeä sana vähän perusteellisemmin.
Nykyisin Peko tarkoittaa (ainakin) seuraavia asioita:
1. Anne Vabarnan vuonna 1927 laulama, hänen poikansa Ivon muistiinmerkitsemä ja alunperin Paulopriit Voolaisen ideoima setojen oma eepos. Eepoksen tekstin etsi Viron kirjallisuusmuseon kokoelmista tutkija ja setoaktivisti Paul Hagu ja se julkaistiin kirjana Suomessa Kuopiossa Snellman-instituutin toimesta 1995. Eepos koostuu noin 8 000 Annan laulamasta säkeestä, jotka teoksen toimittajat Paul Hagu ja Seppo Suhonen jakoivat 29 lukuun.
Setomaalla (ja Virossa) Peko-eepos ilmestyi ensimmäistä kertaa vasta 2017, mutta Suomessa suomennoksena SKS:n kustantamana ja Seppo Suhosen kääntämänä jo 2006.
2. Setojen muinainen hedelmällisyyden ja aivan erityisesti viljankasvun jumala, jonka palvontamenosta on tietoja vielä 1930-luvulta, mahdollisesti jopa 1970-luvultakin. Nämä tiedot keskittyvät erityisesti Mokornulk-alueeseen.
Tätä Pekoa edusti puusta ja/tai mehiläisvahasta tehty patsas, jota säilytettiin aina vuosi kerrallaan Peko-jumalan patsaan säilyttäjäksi valitun isännän viljalaarissa. Säilyneistä (tarkkaa tietoa ei ole, montako niitä yhä on) Peko-jumalan patsaista tunnetuin on Viron Kansallismuseossa Tartossa: setumaaeesti.blogspot.com/2010/02/peko-jumal.html
Setojen Pekolla on runsaasti yhteisiä piirteitä jo Mikael Agricolan 1551 mainitsemassa karjalaisten ohran ja oluen jumalana mainitseman Pellonpekon kanssa. Myös vatjalaisilla oli samantapainen ja lähes samanniminen muinainen pakanallinen jumala.
3. Setomaan kuningaskunnan hallitsija, kuningas. Anne Vabarna eepoksen tekstiä mukaillen Setomaan kuningaskunnan idean isä Paul Hagu kehitti taustatarinan, jonka mukaan setojen mukainen kuningas Peko on kuollut ja haudattu Petserin luostarin alla oleviin hautakatakombeihin. Sieltä Peko tulee kuitenkin auttamaan setoja, kun hätä on suurin. Setomaan kuningaskunnan päivien tarpeisiin Paul Hagun ideoimana kehitettiin kuitenkin Pekon käskyjen välittäjä, hänen sijaisensa elävässä maailmassa eli ülembsootska eli Pekon, Setomaan kuningaskunnan ylin käskynhaltija.
4. Pekoa (ehkä yhdessä, kahdessa tai jopa kolmessa em. merkityksessä) esittävät Peko-patsaat eri puolilla Setomaata. Tunnetuin Peko-patsaiden tekijä oli pitkään Setomaalla Saatsessa vaikuttanut kuvanveistäjä Renaldo Veeber (1937–2010). Artikkelikuvana hänen tekemänsä Peko-patsas, joka seisoo Setomaalla Jumalamägi-nimisellä vanhalla pakanallisella uhripaikalla.
(5. Värskassa toimiva suunnistajien urheiluseura.)
Foto: Toomas Tuul / VisitSetomaa
Vastaa