Kategoria: Üts’ syna
-
Petserimaa
Setomaa on tietenkin setojen maa, heidän oma asuinalueensa – tosin nykyisin enemmistö setoista asuu muualla kuin Setomaan kunnassa, maailman suurimmat ”setokylät” ovat Tallinna ja Tartto, runsaasti setoja asuu myös esim. Põlvassa ja Võrussa: Jonkin verran setoja asuu myös Setomaan kunnan naapurikunnissa ja tietenkin muuallakin Virossa, Venäjällä ja maailman muissakin maissa, myös Suomessa. Viro 100 -juhlavuosi…
-
Talsipühiq 2
Tänään on 7.1. eli Talsipühiq Tuttu laskutapa, kun verrataan uuden kalenterin ja vanhan kalenterin päivämääriä on lisätä 13 päivää eli 25.12. + 13 = 7.1. Eli toisin sanoen tänään on vanhan kalenterin mukaan joulupäivä. Vaikka Setomaalla joulua ja lähes kaikkia muita kirkkopyhiä nykyään vietetään uuden kalenterin mukaan – vain pääsiäinen ja siihen liittyvät pyhät tekevät…
-
Päiv
On aika ottaa esittelyyn muutama ihan keskeisimmän sanaston sana. ELI: Päiv: päävä: päivä 1. ”päivä”; 2. ”aurinko” Üü: üü: üüd ”yö” Hummok: hummogu; hummogut/hummokut ”aamu, huomen” Õtak/Õdak: õdagu; õdakut 1. ”ilta, ehtoo”; 2. ”länsi” Kuva: Harri A. Sundell: Kesäpäivä
-
Piitrepäiv 12.7.
Suomessa: Pietari, Pekka; Pietarin/Pekan päivä; Apostolien Pietarin ja Paavalin yhteinen juhla (29.6.) Virossa: Peetripäev; Suvine peetripäev; Pühade apostlite Peetruse ja Pauluse mälestus, Apostlite Peetruse ja Pauluse sündimine (29.6.) Aikaisemmin Piitrepäivän kirmas oli Kitsõn kylässä, mutta nykyisin sitä juhlitaan naapurikylässä Uusvadassa. Uusvadan tsasounapyhä on kylläkin nahtsipäiv. Entisinä aikoina oli Kesäinen Pietarin päivä juhlapäivä Etelä-, Itä- ja…
-
Undsõh
[Üts’ syna] Tällä kertaa sana valikoitui ystäväni, valokuvaajan ja Setomaan asukkaan Harrin hienojen valokuvien perusteella. Kun Harri julkaisi naamakirjassaan eilen hienoja kuvia sumuisista Setomaan maisemista, aloin heti miettiä, että mikähän se sumua tarkoittava sana setoksi olikaan. Kirjaviroksi sumua tarkoittava sana on udu ja kyllähän suomeksikin puhutaan utuisesta säästä. Jotain samantapaista, muttei ihan? Ja vielä jotain…
-
Kevväi
[Üts´ syna] Setomaalle on saapunut kevät eli kevväi. (Taipuu muuten näin: nom. kevväi, gen. keväjä, part. keväjät.) Setomaan vuodenaikojen nimet ovat ongelmitta ymmärrettäviä suomalaisellekin, onhan kyse hyvin vanhasta perussanastosta. Ihan suomalais-ugrilaista sanastoa tosin seton kevväi ja suomen kevät eivät ole, sillä esim. unkarin kielen kevättä tarkoittavan tavasz-sanan etymologinen vastine suomen kielessä on touko, mutta kantasuomalaiseen…
-
Pudsunudsija
[Üts´ syna] Üts´ syna -juttujeni aihepiiri on ollut kovin menneisyyteen katsovaa, joten on aika kertoa võro-seton kielen uudissanoista. On järjestetty jopa kilpailuja jne., joilla on yritetty luoda kieleen uudissanoja, jotta kielellä voitaisiin kertoa myös nykymaailman ilmiöistä ja asioista. Ilmeisesti yksi onnistuneimpia uudissanoja on pudsunudsija. Pölyimuria tarkoittava sana kuulostaa hauskalta ja yhdyssanan kahden osan alkusointurimmauksen takia…
-
Kulits
[Üts’ syna] Näin vanhankalenterin mukaisena pääsiäisyönä on ihan pakko kirjoittaa pääsiäiseen liittyvästä sanasta. Ja sana on tällä kertaa kulits, kulitš (suomeksi yleisimmin kulitsa) siitä yksinkertaisesta syystä, että vanhankalenterin mukainen pääsiäinen ja vappu sattuvat tällä kertaa samalle ajalle. Ja koska minun ei onnistunut eilen vappuaattona ostaa Tallinnasta tippaleipiä vapun juhlintaani varten, niin ostin täältä Pohjois-Tallinnasta ”venäjänkielisen”…
-
Värmiq
[Üts´ syna] Üts´ syna -juttujeni aihepiiriä piti mielestäni laajentaa ja siksi valitsin sanan värmiq eli ”värit” Ja värejä tuleekin tänään ihan kunnolla! Mutta ensin sana värm, monikon nominatiivissa värmiq. Vertaa suomen väri:värit ja vieron kirjakielen värv:värvid. Latasin Seto instituutin kotisivulla olevan koulusanaston ja nimenomaan sen version, mistä sanat löytyvät teemoittain. Suosittelen kaikille muillekin seton kielestä…
-
Kipp´
[Üts´ syna] Viime viikolla pääsimme vihdoinkin taas saunaan ja koska tänään on lauantai, niin on siis aika palata saunaan! Viimeksi heitimme löylyä eli lõunat löylykauhalla, -kipolla eli setoksi tserbäk tai kopakõnõ. Mutta mistäs se vesi otetaan siihen kippoon tai kauhaan? Se on kipp´ tai deminutiivimuodossa kipikene. Suomeksi (ainakin saunatuotemyymälöiden mukaan) saunakiulu tai viroksi saunakibu. Tietenkin…