Suomessa: Yrjön päivä; Jyrin päivä; Suurmarttyyri Georgios Voittajan muistopäivä (23.4.)
Virossa: Jüripäev; Püha suurmärter Georgiose mälestus (23.4.)
Molemmat Jyrin päivät ovat Värskassa suuria juhlapäiviä, aivan erityisesti keväinen Jyrin päivä jumalanpalveluksineen, muistoaterioineen hautausmaalla ja kirmaksineen. Myös venäjänpuoleisen Setomaan Pohomoolovan tsässonassa juhlittiin keväistä Jüripäivää.
Jyrin päiviä oli kalenterissa kaksi: toinen keväällä ja toinen talvella. Jyrin päivän nimi tulee kirkkokalenterista, se on Pyhän Georgios Voittajan kuolinpäivä. Pyhä Jyri on sanonut, että älkää paistako tai keittäkö minulle ruokaa, mutta viettäkää juhlaa! Jyrin päivään liittyvät kevään vastaanottamisen tavat ja keväinen aherrus, alkavat kevätkylvöt ja muut maataloustyöt. Jyrin päivänä tulevat voimaan työsopimukset, vaihdetaan asuinpaikkaa jne. Jyrin päivästä alkoi uusi talousvuosi maaseudulla.
Jyrin päivänä karja laskettiin laitumelle: Esmakordselt lasti välja kari. Karjalaskmisel kasutati karjavitsana lihavõtte ajal pühitsetud pajuurvaoksa. Vitsa ei tohtinud ära kaotada, et kari kaduma ei läheks. Ka pandi laudaukse kohale vikat või plekiraud, lävele kirves.
Sanonnan mukaan silloin alkoivat laitumet viheriöidä: Jüri tuu jüretüse eli Jyri tuo tuoreen ruohon.
Karjanlaskun aikana käytettiin pääsiäisenä kirkossa siunattua pajunvitsaa. Vitsaa ei saanut kadottaa, jottei karjaonni katoaisi. Navetan oven kohdalle asetettiin viikate tai muu metallipala ja kynnykselle kirves. Näin suojattiin karjaa eikä paha silmä voinut vahingoittaa kotieläimiä. Kierrettiin muna kädessä karjan ympäri. Ennen Jyrin päivää oli paimenilta tulenteko kielletty, sillä uskottiin, että silloin tulevat sudet. Kaikki meluisat ja kolistamista vaativat työt oli kielletty, koska pelättiin ukkosen rankaisevan. Jos Jyrin päivänä löydettiin metsästä käärme, se tapettiin, tuotiin kotiin ja laitettiin viinan kanssa pulloon. Tätä juomaa käytettiin eläinten lääkkeenä: jos eläimille tuli haavoja, niitä pestiin tällä nesteellä ja haavat paranivat.
Pyhä Georgios esiintyy ikoneissa usein valkoisen hevosen selässä. Jüripäiv olikin setoilla erityisesti hevosten päivä. Peltotöitä ei silloin hevosilla tehty, mutta kirkkoon ajettiin hevosilla ja papit pyydettiin siunaamaan hevosia.
Syötiin piirakoita, kalasylttyä, isoja torttuja, joita ei leikattu vaan murrettiin, sillä murretut puolet sitovat, leikatut hajottavat. Haudalla syödessä rikottiin muna ristin päällä. Syötiin maitorahkaa ja maitokeittoa.
Foto: Toomas Tuul, Keväjäne Jüripäiv Värskassa 2018
Vastaa