Avainsana: üts´syna

  • Kiiora

    Kiiora

    [Üts´ syna] Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan…

  • Ts´ura

    Ts´ura

    [Üts´ syna] Tämän viikon sana on ts´ura. Se tarkoittaa poikaa, poikasta, ei enää ihan pikkulasta, muttei ihan vielä miehen mittaista nuorukaista. Tosin varsinkin muut kuin setot käyttävät ilmausta seto ts´ura tarkoittaen setonuorukaisia, nuoria miehiä. Mutta setot itse sanovat: Taa olõ-iq imämb ts´ura, ta on jo nuur´miis´ ”Hän ei ole enää poikanen, hän on jo nuorukainen”…

  • Lihahiideh

    Lihahiideh

    [Üts´ syna] Tällä viikolla kyseessä on oikeastaan sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista.…

  • Lauluimä

    Lauluimä

    [Üts´ syna] Tämän viikon sana on taas kerran yhdyssana: laulu+ imä eli ”laulun” + ”äiti”. Yleensä kuitenkin suomennoksena, suomenkielisenä terminä on käytetty yhdyssanaa lauluemo. Nurmeksen Bomba-talon edessäkin seisoo kuvanveistäjä Taisto Martiskaisen tekemä Bomban lauluemo -patsas eli suojärveläisen runonlaulaja, parantaja ja loitsumestari Ogoi Määräsen patsas. Toisin kuin Vienan suuret runonlaulajat, ovat Suomen Itä-Karjalan, Inkerin ja Setomaan…

  • Peko

    Peko

    [Üts´ syna] Viime viikon sanan – ülembsootska tai ülembsoots´ka – oli jo puhetta Pekosta, mutta käsitellään nyt tämä tärkeä sana vähän perusteellisemmin. Nykyisin Peko tarkoittaa (ainakin) seuraavia asioita: 1. Anne Vabarnan vuonna 1927 laulama, hänen poikansa Ivon muistiinmerkitsemä ja alunperin Paulopriit Voolaisen ideoima setojen oma eepos. Eepoksen tekstin etsi Viron kirjallisuusmuseon kokoelmista tutkija ja setoaktivisti…

  • Ülembsootska

    Ülembsootska

    [Üts´ syna] Setomaan kuningaskunnan päivää on vietetty vuodesta 1994 lähtien joka vuosi elokuun ensimmäisenä lauantaina (paitsi tänä vuonna, kun juhlat koronan takia siirrettiin syyskuun alkuun). Nykyisin edellisenä päivänä eli perjantaina on oma lasten ja nuorten kuningaskunta -tapahtumansa. Kuningaskunta on kiertävä eli juhlat järjestetään vuosittain eri puolilla Setomaata, toistaiseksi kyllä vain Viron puolella aluetta. Idean Setomaan…

  • Handśa

    Handśa

    [Üts´ syna] Handśa rukiista (ruismaltaista) valmistettu vahva alkoholijuoma, jonka väkevyys on vähintääkin 40%. Eli kyse on siis rukiista tehdystä pontikasta. Juoman nimi kirjoitetaan useilla eri tavoilla: handśa, handsa, hanśa tai hansś, mutta ainakin Setomaan kuningaskunnassa ”virallinen nimi” näyttää olevan handśa. Tällaisen kotitekoisen juoman valmistaminen on Virossa kielletty, mutta kun kyse on setojen vanhasta perinnejuomasta, niin…

  • Kikkasiin´

    Kikkasiin´

    [Üts´ syna] Viikon sana on yhdyssana: kikka+siin´. Võro-seton kielen kikas (gen. kikka) on ”kukko” ja siin´ ”sieni”. ”Kukonsieni” on todellisuudessa suomeksi kanttarelli, mutta taasen viron kirjakielessä on hyvin samantapainen sana samassa merkityksessä eli kukeseen. Kanttarellin väri ja muoto voi tuoda mieleen kukon heltan, joten kyseisen sienen omankieliset nimet sekä virolaisilla että setoilla ovat ilmeisesti meille…

  • Nulgaq

    Nulgaq

    [Üts´ syna] Kirjoitin jo aikaisemmin sanasta pühäsenulk, mutta sanan jälkiosalla nulk tai pikemminkin sen monikkomuodolla nulgaq, on setoille kaksi muutakin tärkeää merkitystä. Aina 1920-luvun alkuun eli itsenäisen Viron kauteen saakka Setomaan taloissa valitsi perinteinen systeemi, jonka mukaan pirtti/(olo)huone (seto: tarõ) jakautui neljään funktioiltaan tiukasti määrättyyn nurkkaan (setoksi nulgaq): sisään tullessa vasemmalla ahonulk, mistä suuren osan…

  • Munaloomka

    Munaloomka

    [Üts´ syna] Huomaan kirjoittaneeni jo useitakin pikkuartikkeleita uskontoon liittyvistä asioista, mutta meille suomalaisille ja meille luterilaisille on niin monia setojen uskonnolliseen elämään liittyviä asioita, jotka ovat meille sekä outoja että äärimmäisen kiinnostavia. Yksi tällainen hyvin laaja teemakokonaisuus on pääsiäisen vietto. Ortodokseillehan pääsiäinen on kirkkovuoden ehkä jopa tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen…