3.7. kello 19 Perdaku külä jaanituli
4.7. kello 20 Seto jaanituli, Treski küläplats
6.7. kello 20 Miikse jaanituli
7.7. jaanipäiv (juhannuspäivä vanhan kalenterin mukaan)
Miiksen ja Treskin kylien perinteinen juhlapäivä
10.7. kello 19 Võõpso külä jaanipäiv, Võõpo küläplats
7.7. Jaanipäiv
Vaikka Setomaallakin on juhannuksen vietto siirtynyt pääosin kesäkuun 23. ja 24. päivään, niin myös vanhan kalenterin mukainen juhannus on yhä sekä kirkollinen että maallinen juhlapäivä. Miiksessä on Johanneksen kirkko eli siellä on jumalanpalvelus ja muistoateriat haudoilla 7.7. Myös Treskin tsasounan luona on silloin jumalanpalvelus. Muita Setomaan jaanitsässonia ovat/olivat: Ala-Kopanitsan, Mäe-Kopanitsan, Petserin uusi ja hävinnyt Jaani-tsässon ja Vasnagooran tsässon sekä kaikki hävinneet Miiksen tsässonat. Miiksen pyhän silmälähteen luona ei enää ole tsasounia, mutta siellä käydään yhä nykyäänkin. Sairaat silmät pestiin vedessä, kipeää paikkaa nojattiin kiveen ja aikoinaan karjaonnen takia tuotiin kivelle runsaasti maitotuotteita, villa ja rahaakin: Jaanipääväl mindäs Miiksihe Jaanikivi mano. Kivi pääle pandas võido, kohopiimä, villo ja muud kraami.
Kirmaskit: Miikse, Treski ja vielä hiljattain myös Käre.
Juhannuksen nimi tulee kirkkokalenterista. Se on Johannes Kastajan nimipäivä. Keskikesäjuhlana juhannus muodostaa talvisen vuodenvaihteen vastakohdan. Se on suuri juhlapäivä, johon liittyy paljon maagisia rituaaleja. Tulen ja liekin avulla voi juhannusaattona vapautua kaikesta pahasta, erityisesti yliluonnollisista voimista. Myös tulevaisuuden ennustaminen oli tavallista. Kerättiin yhdeksän eri kasvia ja tehtiin niistä seppele, joka laitettiin yöksi pään tai tyynyn alle ja kutsuttiin unessa tulevaa puolisoa hakemaan tuota seppelettä. Lääkekasvit ja -yrtit piti uskomuksen mukaan kerätä jo ennen juhannusta. Sisään pirttiinkin tuotiin tuoreita oksia ja kukkasia. Juhannusyön kasteella arveltiin olevan ihmeellisiä parantavia voimia: sillä pestiin kasvot tai jopa perusteellisemminkin peseydyttiin.
Juhannuksena myös keinutaan, sillä uskotaan, että ilmassa liikkuminen puhdistaa ihmisen pahoista asioista.
Koska juhannuksena usein kokoontui koko suurperhe, niin silloin pantiin kotiolutta. Juhannusviikolla kerätystä maidosta valmistettiin voita, rahkaa ja rahkajuustoa, joita myöhemmin syötiin yhdessä. Kun karja palasi laitumelta juhannusaattona, tutkittiin lehmät perusteellisesti. Jos lehmillä oli ruohonkorsia suussa, se ennusti hyvää heinäsatoa eikä talvella tule pulaa rehusta. Paimenelle annettiin juhannusaattona rahkajuustoa, jotta hän paimentaisi karjaa hyvin. Juhannuksena heinää ei tuotu kotiin, koska paha voisi käydä karjan kimppuun. Aamulypsy tehtiin ennen auringonnousua, jotta Jaan ei voisi viedä puolta maidosta pois. Käytiin kirkossa, jonne otettiin mukaan siunattavaksi maitotuotteita. Käytiin myös edesmenneiden haudoilla sekä kunnostettiin ja kaunistettiin hautoja. Juhannuksena solmitun avioliiton uskottiin olevan kaikkein kestävin ja onnellisin. Jos kylässä poltettiin juhannuskokkoa, niin uskottiin, että noidat eivät voi tulla karjan luokse tai kotiin noitumaan.
Juhannuksena valmistettiin paljon maitoruokia, koska perunat olivat jo lopussa ja lihaa piti säilyttää heinäntekoaikaa varten. Tehtiin paljon kylmiä keittoja, joihin laitettiin puutarhasta jo löytyviä tuoreita vihanneksia. Juotiin hapatettua koivunmahlaa, syötiin talkkunaa, lihaleipää, rahkajuustoa, piirakoita ja kiisseliä. Syötiin myös keltaiseksi värjättyjä munia.
Vastaa