Juuri ennen juhannusta ilmestyi pitkään odotettu võron kielen kielioppi eli Võru keele grammatika.
Ennen kuin laaja seton kielen sanakirja ja kielioppi ilmestyvät, on seton kielen harrastajilla suurta apua läheisen kielimuodon eli võron kielen sanakirjoista ja tuoreesta kieliopista.
Heinäkuun 2. päivänä ilmestyneessä võronkielisessä Uma Leht -lehdessä päätoimittajan Jan Rahman haastattelee kieliopin tekijää, kielentutkija Helen Pladoa. Juttuni perustuu e.m. Uma Leht -lehden haastatteluun.
Haastattelun aluksi Jan kysyy kieliopista ja Helen vastaa.
Helen: ”Grammatiga tähendäs keele sisemäidsi riiglit, mis juhtva
tuud, kuimuudu tetäs keeleh hellest sõnno, sõnnost suurõmbit
tervikit ja naist umakõrda lausit.” Eli kielioppi kuvaa kielen sisäisiä sääntöjä, joiden mukaan äänteistä muodostetaan sanoja, sanoista suurempia kokonaisuuksia ja niistä vuorostaan lauseita.
Helen Plado teki kielioppia muiden töidensä ohella yhdeksän vuotta. Samaan aikaan hän teki muita töitä Võron instituutissa ja Tarton yliopistossa sekä oli 1.8.2018–31.7.2021 vierailevana viron kielen lehtorina Helsingin yliopistossa. Kieliopin teossa Helenillä oli apuna asiantuntijaryhmä, jonka kanssa käsiteltiin osa osalta kieliopin materiaali. Ryhmään kuului vain äidinkielisiä võrolaisia, mm. kielentutkijat Mariko Faster, Jüvä Sullõv ja Evar Saar, entiset poliitikot Kalle Eller ja Kaido Kama ja Võron instituuttia pitkään johtanut Rainer Kuuba.
Helen Pladon kielioppi ei ole sääntökeskeinen normatiivinen, vaan kielen todellisuutta kuvaa teos. Se keskittyy kyllä võron yleiskieleen sekä Rõugen ja Vastseliinan suurpitäjien kielimuotoon, mutta myös muut paikallismurteet ja sekä vanhahtava että uudistuva võron kieli saavat teoksessa tilaa. Äänneoppi, muoto-oppi, sananmuodostus ja lauseoppi saavat kaikki perinteiseen tapaansa omat osuutensa kieliopista.
Võron instituutin julkaisema kielioppi on siis vironkielinen ja siinä on 304 sivua. Tällä hetkellä sitä myydään ainakin Võron instituutissa, jatkossa ilmeisesti muuallakin. Hinta 28€.
Sanakirjat
Võron instituutti on julkaissut ja instituutin työntekijät ovat tehneet vuosikausien suururakat, suuret sanakirjat: Eesti-võro/eesti-võru-sanakirja ja Võro-eesti/võru-eesti-sanakirja. Võro-viro-sanakirjan tekijäksi on merkitty yksin Sulev Iva, mutta todellisuudessa työryhmässä oli noin 10 henkeä vuosien ajan. Vuonna 2002 ilmestyneessä 600-sivuisessa sanakirjassa on yli 15 000 sana-artikkelia. Viro-võro-sanakirja ilmestyi 2014, sen tekijät olivat Mariko Faster, Laivi Org, Urmas Kalla, Sulev Iva ja Triin Iva. Yli 850-sivusessa sanakirjassa on yli 20 000 sana-artikkelia eli todellisuudessa eri sanoja on kummassakin sanakirjassa paljon enemmän, kahdessa sanakirjassa yhteensä noin 50 000. Vuonna 2019 Võron instituutti julkaisi vielä Võru-eesti eksitussõnastik -kirjan eli riskisanasanakirjan. 223 sivuisen opuksen kokosi Urmas Kalla. Internetin ihmemaailmasta löytyy vielä myös em. kahteen ensimmäisen julkaisuun perustuva e-sanakirja: synaq.org
Seto eripäraste sõnade sõnaraamat
Marraskuussa (viralisesti 6.11.) 2020 julkaistiin Värskassa Seto eripäraste sõnade sõnaraamat. Tekijöinä Eva Saar, Paul Hagu, Inge Käsi, Maeve Leivo, Hanna Pook ja Karl Pajusalu. Kustantajana EKSA eli Eesti Keele Sihtasutus.
Virossa julkaistaan jatkuvasti runsaasti tasokkaita sanakirjoja. Esimerkiksi viron kielen murteiden sanakirjaa on julkaistu jo monien vuosien ajan ja tänä vuonna ilmestynyt 31. nide esittelee sanat osatlema-pari. Urakkaa riittää siis vielä vuosiksi, mutta suuren murresanakirjan vihkosten ohella on ilmestynyt myös useita erityisen omaleimaisten murteiden omia sanakirjoja: Hiiu sõnaraamat (2015), Kihnu sõnaraamat (2016), Kuusalu rannakeele sõnaraamat (2019), Vanapärase Võru murde sõnaraamat (2011) ja nyt sitten Seto eripäraste sõnade sõnaraamat. Eikä tässä vielä kaikki, sillä esimerkiksi laajat Võro-eesti (2002) ja Eesti-võro-sanakirjat (2014) ovat ilmestyneet. Kun sekä võrokeset että setot ovat hyvin itsetietoisia omasta identiteetistään ja oman kielimuotonsa omaleimaisuudesta, niin ei ole ihme, että tekeillä on sekä suuri seton kielen sanakirja että laaja tieteellinen võron kielen kielioppi.
Seto eripäraste sõnade sõnaraamat onkin tavallaan välityö ennen kuin suuri seton kielen sanakirja ilmestyy. Suuressa sanakirjassa on jo lähes valmiina n. 20 000 sana-artikkelia, mutta puuhaa riittää vielä useaksi vuodeksi, joten tämä välityö on varmaan sekä tekijöille että sanakirjaa odottaville toivottu ja kaivattu opus.
Seto eripäraste sõnade sõnaraamat on virallisesti 3 607 eri sanan sanakirja, mutta todellisuudessa sana-artikkeleista löytyy sanoja vielä hieman enemmänkin. Mukaan on valittu vain sellaisia sanoja, jotka esiintyvät seton murteessa/kielessä sekä mahdollisesti lähimurteissa ja/tai ovat esiintyneet viron kielen ns. kielisaarien murteissa nyky-Latviassa tai Valko-Venäjällä.
Tekijöistä Paul Hagu ja Maeve Leivo ovat seton kielen asiantuntijoita, Eva Saar, Maeve Leivo ja Inge Käsi leksikografeja, Karl Pajusalu viron kielen ja murteiden professori Tarton yliopistossa ja Hanna Pook kirjoittaa vielä väitöskirjaansa.
Sanakirjan tekijöiden tavoitteena on myös rikastaa nykyisin käytössä olevaa seton kieltä nostamalla esiin jo puoliksi unohtuneita sanoja, esimerkiksi pääosin vain kansanrunoudessa ja -lauluissa tähän asti käytettyjä sanoja. Sanakirjasta käy hyvin ilmi, miten runsaasti seton kielessä on omia johtimia ja johdoksia ja miten merkittävä on venäjän kielen ja ortodoksisen kirkon kautta saatu lainasanojen määrä.
Muutamia näytteitä:
ortodoksiseen uskoon liittyviä sanoja:
kibot tai kivot – ikonikaappi, ikonihylly
tsässon – ortodoksinen (kylä)kappeli
seton kielen omia johdoksia:
langõhama – kaatua nopeasti, äkisti
vihaskõlõma – pitää (pitkää) vihaa
Vastaa