Maar´apäivän paasto alkaa kaksi viikkoa ennen maar´apäivää eli 14.8. (1.8.) ja päättyy 28.8. (15.8.).
28.8. Rüämaar´apäiv, Suur maar´apäiv
Suomessa: Marja, Marjatta, Marjo; Iso Marianpäivä; Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän, ainaisen Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen eli Uspenie (15.8.)
Virossa: Rukkimaarjapäev; Neitsi Maria uinumise (taevamineku) püha, Uspenie
Yksi setojen 12 suuresta juhlapäivästä.
Vastsõn Selisten ja Vastsõn tsässonapyhä.
Suuren Marianpäivän nimi johtuu päivän tärkeydestä, ortodoksisessa kirkkokalenterissa se on Neitsyt Marian kuoleman- ja taivaannousemisen päivä eli hyvin tärkeä juhlapäivä. Ennen Rüämaar´apäivää edelsi ja joillakin uskovaisilla edeltää yhä kahden viikon paasto.
Alueen vanhaan keskukseen Petseriin ja sen luostariin kokoontuu silloin paljon uskovaisia ympäri Venäjää. Ja laajemmaltakin, perinteisesti suurin joukoin myös setoja, tosin viisuminhankita ja viisumien hinnat ovat rajoittaneet Virosta tulevien lukumäärää viime vuosina. Juhlat kestävät kaksi päivää (14.8. tunnetaan Suomessakin nimellä Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen aatto), markkinahumu pidempääkin. Aikaisemmin Petserissä järjestettiin Rüämaar´apäivän aikoihin suuria markkinoita, johon kokoontui paljon nuoria juhlimaan, jopa paimenten sopimuksissa oli mainittu, että heillä oli silloin lupa mennä Petseriin juhlimaan.
Petserissä Mariankirkon jumalanpalveluksen jälkeen suuri ristisaatto kiertää koko luostarialueen. Sitten muistoateriat haudoilla ja monilla setoillakin on sukulaisia haudattu Petserin suurelle hautausmaa-alueelle. Setojen kirmas oli aikoinaan ns. Kassiorg-laaksossa kaupungin lähellä, viime vuosina kirmas on järjestetty Petserin (entisen) virolaisen koulun pihalla ja nykyisin Radajan Setomuseossa Sigovon kylässä.
Vanhastaan Rüämaar´apäivästä alkaen lehmien keskipäiväinen lypsy jätettiin pois. Alkoi rukkiinkylvö ja uskottiin, että kylvöt piti tehdä nimenomaan Suuren ja Pienen Marianpäivän välissä.
Valmistettiin tavallista parempaa ruokaa. Leivottiin limppuja, pullaa ja piirakoita. Keitettiin hapankiisseliä ja laitettiin maitorahka-ruokia.
Koska setot eivät enää muutamaan vuoteen ole voineet matkustaa Petserin luostariin juhlimaan Rüämaar´apäivää, niin Obinitsassa on alettu juhlia päivää näyttävästi kukkateineen ja kaikkineen.
Kuva: Harri A. Sundell: Kukkaistie Obinitsan ortodoksikirkon edessä 2024.
Vastaa