[Üts´ syna]
Kirjoitin jo aikaisemmin sanasta pühäsenulk, mutta sanan jälkiosalla nulk tai pikemminkin sen monikkomuodolla nulgaq, on setoille kaksi muutakin tärkeää merkitystä.
Aina 1920-luvun alkuun eli itsenäisen Viron kauteen saakka Setomaan taloissa valitsi perinteinen systeemi, jonka mukaan pirtti/(olo)huone (seto: tarõ) jakautui neljään funktioiltaan tiukasti määrättyyn nurkkaan (setoksi nulgaq): sisään tullessa vasemmalla ahonulk, mistä suuren osan vei suuri leivinuuni eli setoksi ahi (gen. aho). Sen vieressä oikealla oli anomanulk, missä säilytettiin astioita jne. vrt. seton annom´ (gen. anoma) ”astia”. Ahonulkan vieressä huoneen takakulmassa oli lämmin nukkumapaikka eli sängünulk ja sen vieressä oikeassa takakulmassa siis pühäsenulk.
Toinen hyvin tärkeä nulgaq-sanan merkitys liittyy setojen asuinalueisiin. Ennen 1920-lukua ja Viron tasavallan aikaa ei setojen asuinalue jakautununut eri kuntiin, vaan puhuttiin – ja yhä usein nykyäänkin puhutaan – 12 eri alueesta, kulmakunnasta eli siis setoksi nulgaq, jotka ovat pohjoisesta lukien: Poloda nulk, Tsätski nulk, Raakva nulk, Saatserinna nulk, Mokornulk, Üle-Pelska nulk, Saurova nulk, Koolina nulk, Irboska nulk, Vaaksaarõ nulk, Seeridsä nulk ja Luhamaa nulk. Nulgaq siis kertovat missä seton tai hänen sukunsa juuret ovat. Kyseessä on ihmisten identiteetin kannalta hyvin merkittävistä asioista, varsinkin kun monien ihmisten tai heidän sukujensa kotiseudut nykyisin jäävät Venäjän hallitsemaan osaan Setomaata.
Tämänkertaisen sanajuttuni kuvituksena on Region tekemä Petserinmaan maakunnan ja setojen asuinalueiden yhdistetty kartta, jonka tekstit olen itse suomentanut. Karttaan on merkitty Tarton rauhan (1920) mukainen Viron ja Venäjän välinen raja sekä nykyisin käytännössä rajana toimiva ns. kontorollilinja. Mutta karttaan on eri väreillä merkitty myös setojen asuinalueen eri nulgaq eli siis käytännössä ne seudut, missä setoja vuoden 1920 tienoilla asui. Kartta kertoo havainnollisesti, kuinka Petserin kaupunki ympäristöineen oli venäläistynyt jo aikaisemmin eli etelästä käsin Petseriin saakka ulottuu valkoinen venäläisasutuksen uloke, jonka seassa siellä täällä on kuitenkin jälkiä entisestä setoasutuksesta. Samalla tavalla voi kartasta nähdä, kuinka setojen asuinalue koillisesta, idästä ja kaakosta on kartan mukaan pikkuhiljaa venäläistynyt (poikkiviivoitetut alueet) ja jo aiempina vuosisatoina ilmeisesti ulottunut kauemmas itään ja kaakkoon.