Avainsana: üts´syna
-
Kulits
[Üts’ syna] Näin vanhankalenterin mukaisena pääsiäisyönä on ihan pakko kirjoittaa pääsiäiseen liittyvästä sanasta. Ja sana on tällä kertaa kulits, kulitš (suomeksi yleisimmin kulitsa) siitä yksinkertaisesta syystä, että vanhankalenterin mukainen pääsiäinen ja vappu sattuvat tällä kertaa samalle ajalle. Ja koska minun ei onnistunut eilen vappuaattona ostaa Tallinnasta tippaleipiä vapun juhlintaani varten, niin ostin täältä Pohjois-Tallinnasta ”venäjänkielisen”…
-
Värmiq
[Üts´ syna] Üts´ syna -juttujeni aihepiiriä piti mielestäni laajentaa ja siksi valitsin sanan värmiq eli ”värit” Ja värejä tuleekin tänään ihan kunnolla! Mutta ensin sana värm, monikon nominatiivissa värmiq. Vertaa suomen väri:värit ja vieron kirjakielen värv:värvid. Latasin Seto instituutin kotisivulla olevan koulusanaston ja nimenomaan sen version, mistä sanat löytyvät teemoittain. Suosittelen kaikille muillekin seton kielestä…
-
Kipp´
[Üts´ syna] Viime viikolla pääsimme vihdoinkin taas saunaan ja koska tänään on lauantai, niin on siis aika palata saunaan! Viimeksi heitimme löylyä eli lõunat löylykauhalla, -kipolla eli setoksi tserbäk tai kopakõnõ. Mutta mistäs se vesi otetaan siihen kippoon tai kauhaan? Se on kipp´ tai deminutiivimuodossa kipikene. Suomeksi (ainakin saunatuotemyymälöiden mukaan) saunakiulu tai viroksi saunakibu. Tietenkin…
-
Tserbäk
[Üts´ syna] Üts´ syna -juttujeni viides sana ja pikku tarina jo kuukausia sitten oli savvusann. Mainitsin silloin myös kaakkoisvirolaisten savusaunaperinnteen pääsyn UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon marraskuussa 2014. On siis korkea aika palata saunaan! Savusauna on siis savvusann tai myös hieman pohjoisvirolaisemmassa muodossa suidsusann. Ja saunassa tietenkin heitetään löylyä: lõunat hiitmä tai lõunat viskama tai tsiukama…
-
Ikk
[Üts’ syna] Vielä yksi setojen perinteisiin häämenoihinkin liittyvä mielenkiintoinen sana: ikk. Ilosta itketään ja surusta itketään ja myös termi itkuvirsi lienee monille tuttu. Ja lähelle itkuvirttä todellakin tullaan kun puhutaan setohäissä tapahtuvasta laulaen itkemisestä tai itkien laulamisesta – miten päin vaan haluatte asian ilmaista. Seton ja võron kielen itkemistä merkitsevä verbi on melkein identtinen suomen…
-
Kaal´
[Üts’ syna] Yksi hyvin mielenkiintoinen sana on kaal´. Ja taas kerran käy ilmi, kuinka tärkeä ja oikeastaan välttämätön on liudennuksen merkitseminen seton (ja myös võron) kielen ortografiassa. Nimittäin: kaal, gen. kaala on ”kaula” (ihmisen, esineen, maa-alueen) kaal, gen. kaalu on a. ”paino”, b. ”vaaka” MUTTA 3. kaal´, gen. kaali on a. ”suuri pellavainen huivi”, b.…
-
Podrusk´
[Üts’ syna] Lisää häihin liittyviä sanoja: podrusk´. Podrusk´ on ”morsiusneito”, joita Setomaalla on häissä usein neljä kappaletta, kuten artikkelikuvassakin, viides henkilö keskellä on itse morsian. Yleensä podruskiq ovat morsiamen parhaita ystävättäriä ja myös ikätovereita. En ole koskaan ollut Setomaalla häissä, mutta olen ollut mukana ”avustajana” häälaulujen esityksessä. Anni Lahe sai aikoinaan koottua Meremäelle hienon nuorten…
-
Truuska
[Üts’ syna] Yksi setojen häihin liittyvistä ”rooleista” on truuska. Truuska olisi suomeksi kai ”häämenojen ohjaaja” tms. Oikeastaan truuska huolehtii, että häämenojen, häänäytelmän eri ”näytökset” viedään läpi oikeassa järjestyksessä, perinteisellä tavalla ja ennen kaikkea hän huolehtii siitä, ettei morsiusparia uhkaa mikään vaara hääjuhlien aikana. Truuskalla on kädessään vahva keppi, mutta ennen kaikkea hän tuntee tarvittavat taiat,…
-
Jaagõr´
[Üts’ syna] Yksi teema, mitä ja samalla mihin liittyvää sanastoa olen jo kuukausia halunnut esitellä, on vesillä liikkuminen. Ei vain kalastus Lämmijärvellä ja koko suurella Peipsillä, vaan myös tavaraliikenne ja matkustajaliikenne vesillä. Erityisesti Värska on ollut jo hyvin pitkään merkittävä Viron sisävesiliikenteen satamapaikkakunta ja kun nyt suureksi ilokseni on Värskan satamaa viime vuosina vihdoinkin kunnostettu,…
-
Kossalinaq
[Üts’ syna] Yksi häihin liittyvistä ikivanhoista rituaaleista on morsiamen pukeminen aviovaimoksi. Setoilla eri ikäisten naisten vaatteet ja pukeutuminen ovat perinteisesti poikenneet merkittävästi toisistaan mm. sekä korujen että hiusten ja päähineiden suhteen. Samalla tavalla kuin suurella setosoljella on aikoinaan ollut hyvin tärkeä osansa hääseremoniassa, oli myös juuri vihityn nuoren aviovaimon pukeminen morsiamen puvun sijaan aviovaimon pukuun…