Avainsana: Petserimaa
-
Setomaan(kin) pauloissa
Esa Koukkari: Kodasta kualaan – pertistä kerkkaan. Asuinrakennusten historiaa ja matkakuvia sukukansojemme mailta. Kustantajat Sarmala ja Rakennusalan kustantajat, Helsinki 2003. Rakennusmestari Esa Koukkari on vieraillut lukuisten suomensukuisten kansojen tykönä erään väittämän mukaan ”satunnaisesti” mutta silti ilmeisen määrätietoisesti. Hänen taivalluksensa ovat ulottuneet Ylä-Savon Vieremältä aina Karpaattien laitamille tutkimaan unkarilaisten menneisyyttä kirjassa Maasta, kivestä ja puusta (2005).…
-
Petserimaa
Setomaa on tietenkin setojen maa, heidän oma asuinalueensa – tosin nykyisin enemmistö setoista asuu muualla kuin Setomaan kunnassa, maailman suurimmat ”setokylät” ovat Tallinna ja Tartto, runsaasti setoja asuu myös esim. Põlvassa ja Võrussa: Jonkin verran setoja asuu myös Setomaan kunnan naapurikunnissa ja tietenkin muuallakin Virossa, Venäjällä ja maailman muissakin maissa, myös Suomessa. Viro 100 -juhlavuosi…
-
Nulgaq
[Üts´ syna] Kirjoitin jo aikaisemmin sanasta pühäsenulk, mutta sanan jälkiosalla nulk tai pikemminkin sen monikkomuodolla nulgaq, on setoille kaksi muutakin tärkeää merkitystä. Aina 1920-luvun alkuun eli itsenäisen Viron kauteen saakka Setomaan taloissa valitsi perinteinen systeemi, jonka mukaan pirtti/(olo)huone (seto: tarõ) jakautui neljään funktioiltaan tiukasti määrättyyn nurkkaan (setoksi nulgaq): sisään tullessa vasemmalla ahonulk, mistä suuren osan…