Avainsana: Petseri

  • Kiinnostavaa sotahistoriaa

    Kiinnostavaa sotahistoriaa

    Hanno Ojalo: Petseri teises maailmasõjas. Ammukaar, Tallinn 2023. Sotahistorioitsija Hanno Ojalo on hämmästyttävän tuottelias. Hänen kädenjälkensä on näkynyt esimerkiksi virolaisen 101-sarjan teoksissa 101 Eesti lahingut (101 virolaista taistelua, 2012) ja 101 Eesti laeva (101 virolaista laivaa,2015, yhdessä Mati Õunin kanssa). Vuonna 2015 Ojalolta ilmestyi tai hänellä oli osuus peräti viidessä kirjassa. ”Petseri toisessa maailmansodassa” kuuluu…

  • Tito Colliander ja Petseri

    Tito Colliander ja Petseri

    Suomenruotsalainen kirjailija Tito Colliander syntyi Pietarissa 1904. Venäjän 1900-luvun alun temmellyksissä perhe jakautui: isä, joka opetti kadettikoulussa, joutui eroamaan samana vuonna kuin Tito syntyi. Äiti muutti lasten kanssa kymmeneksi vuodeksi Suomeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen Tito Colliander jäi Suomeen, opiskeli Ateneumissa ja työskenteli piirustuksenopettajana. Vuosina 1936–1939 Tito, hänen kuvataitelijavaimonsa Ina ja ja pieni Maria-tyttärensä (muuten tunnetun…

  • Mare Pihon kirja Petseristä

    Mare Pihon kirja Petseristä

    Mare Piho: Petseri – 20 saj. väike Euroopa linn. Tänapäev 2013 Viime vuosina olen matkaoppaita kirjoittaessani ja lukiessani havainnut, että yksi hyvä kuva todellakin kertoo enemmän kuin sata sanaa. Ja vielä parempi on kun on hyvä kuva ja sitä selittämässä ja täydentämässä hyvä kuvateksti. Ja juuri tällaisesta kirjasta on nyt kyse! Tänä keväänä 80 vuotta täyttänyt…

  • Mare Piho: Petserin luostari

    Mare Piho: Petserin luostari

    Petserin kaupunki on saanut alkunsa luostarista ja sen ympärille syntyneestä asutuksesta. Petserin luostarin johtaja Kornelius  (1529–1570) keräsi ja merkitsi muistiin paikallisten ihmisten muisteluksia luostarin alkuvuosista. Perinnetiedon mukaan tulevan luostarin seudulla, Kamenetsin puron jyrkillä rannoilla, kasvoi lähes läpipääsemätön tammimetsä. Siellä kävivät metsästämässä vain lähikylien asukkaat. Kerrottiin, että eräs Irboskan kaupungin asukas oli kerran ollut poikansa Selišan kanssa metsällä…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna  

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna  

    Petserin Johanneksen tsasouna on Petserin kaupungissa Ivanovskaja/Jaani kadun päässä metsässä. Kyseessä on siis Jaani tsässon; nimikkopäivä onkin juhannus 7.7. (24.6.) ja tsasouna on käytössä. Kivinen suorakaiteen muotoinen tsasouna on rakennettu pyhän lähteen päälle ja puron viereen todennäköisesti vuonna 1890. Lähteen vedellä uskotaan olevan ihmeitä tekeviä ominaisuuksia. Tarinan mukaan samalla paikalla oli aikoinaan Johannes Kastajan kirkko.…

  • Petserimaan hautausmaista valmistui laaja tietokanta

    Petserimaan hautausmaista valmistui laaja tietokanta

    Tammikuussa 2023 julkistettiin Seto Instituutin vuosikausia kestäneen tutkimusprojektin (väli)tulos. Instituutin kotisivulta osoitteesta setoinstituut.ee/kalmistud/ löytyy nyt laaja – mutta yhä täydentyvä – tietokanta Itä–Petserimaan [lue: Venäjälle ainakin toistaiseksi kuuluva osa vanhaa Petserimaan maakuntaa] hautausmaille haudatuista setoista ja virolaisista. Tietokannassa on tällä hetkellä tiedot noin 5 000 eri henkilön haudoista tarkkoine koordinaatteineen ja myös valokuvineen. Käytössä on…

  • Petserimaa

    Petserimaa

    Setomaa on tietenkin setojen maa, heidän oma asuinalueensa – tosin nykyisin enemmistö setoista asuu muualla kuin Setomaan kunnassa, maailman suurimmat ”setokylät” ovat Tallinna ja Tartto, runsaasti setoja asuu myös esim. Põlvassa ja Võrussa: Jonkin verran setoja asuu myös Setomaan kunnan naapurikunnissa ja tietenkin muuallakin Virossa, Venäjällä ja maailman muissakin maissa, myös Suomessa. Viro 100 -juhlavuosi…

  • Värskassa avattiin Viron Vapaussodan muistomerkki

    Värskassa avattiin Viron Vapaussodan muistomerkki

    20. heinäkuuta klo 14.00 avattiin Petserin Viron Vapaussodan muistomerkki Värskassa. Paikalla tilaisuudessa oli runsaasti yleisöä ja arvovieraita, mm. presidentti Kersti Kaljulaid, pääministeri Jüri Ratas, Viron puolustusvoimien komentaja Martin Herem ja Riigikogun Setomaan tukiryhmön puheenjohtaja Priit Sibul. Vuonna 1938 järjestettiin suunnittelukilpailu Viron Vapaussodan Petserin muistomerkkiä varten ja kilpailun voitti kuvanveistäjä Roman Haavamäen ehdotus. Roman Haavamäen suunnittelema…