Julkaistu

Lihahiideh

[Üts´ syna]

Tällä viikolla kyseessä on oikeastaan sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq.

Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren paaston, pääsiäispaaston alusta ja lopusta.

Setot ovat ortodokseja ja setokulttuurissa oli uskonto vanhastaan hyvin keskeisellä sijalla ja se sääteli pitkälti jopa ihmisten jokapäiväistä elämää. Pääsiäinen on ortodokseilla (kirkko)vuoden tärkein juhla ja siihen valmistautuminen pitkän paaston avulla oli hyvin tärkeää. Paastolla on kristityille kaksi ulottuvuutta, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ruokapaasto on apuväline, joka auttaa hengellisessä paastoamisessa eli kilvoituksessa synnin ja pahuuden karttamiseksi ja rakkauden, nöyryyden ja kärsivällisyyden hyveissä kasvamiseksi.

Suuren paaston kuuden paastoviikon aikana ei saa syödä lihaa, maitotaloustuotteita eikä kananmunia. Paastosäännöt säätelevät myös öljyn ja viinin käyttöä: molemmista tulisi pääsääntöisesti pidättäytyä arkipäivisin. Kalaa saa paastosääntöjen mukaan syödä vain Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen juhlapäivänä ja palmusunnuntaina.

Pääsiäinen on ortodokseille ehkä kirkkokalenterin tärkein juhla. Kristuksen ylösnousemukseen päättyi paasto ja lihaa sai taas Setomaallakin syödä, jos sitä keväällä vielä oli jäljellä.

Pääsiäistapoihin kuuluu munien lahjoittaminen vieraisille tulleille. Myös haudoille vietiin munia. Munia värjätään sipulin kuorilla tai vihdoista saaduilla koivun lehdillä. Pääsiäisjuhlapöytään kuuluvat keitettyjen munien ohella muista keväällä käsillä olevista raaka-aineista valmistetut ruoat: makea maitorahka munan kanssa, maitorahkapiirakat, munavoi, sianliha jne. Usein lihaa riitti vain juhlapäiviksi, sen jälkeen syötiin taas kevyempää ruokaa.

Foto: VisitSetomaa: Pääsiäisenä (Lihavõõdõh) syödään värjättyjä munia.

Julkaistu

Munaloomka

[Üts´ syna]

Huomaan kirjoittaneeni jo useitakin pikkuartikkeleita uskontoon liittyvistä asioista, mutta meille suomalaisille ja meille luterilaisille on niin monia setojen uskonnolliseen elämään liittyviä asioita, jotka ovat meille sekä outoja että äärimmäisen kiinnostavia. Yksi tällainen hyvin laaja teemakokonaisuus on pääsiäisen vietto. Ortodokseillehan pääsiäinen on kirkkovuoden ehkä jopa tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen kuuluu hyvin monia uskontoon liittyviä tapoja aina ruokiin saakka, mutta nostetaan nyt esille yksi maallinen tapa, jonka senkin taustalta toki löytyy uskonnollisista symboliikkaa, joka jopa meille maallistuneille luterilaisille suomalaisille on osittain tuttua, jos rupeaa ihan miettimään.

Eli pääsiäsyönä on tietenkin yöjumalanpalvelus, joka päättyy ristisaattoon kirkon ympäri. Mutta me hyppäämme heti seuraavaan päivään eli pääsiäispäivään. Silloin Setomaalla noin klo 12 koko kylän väki (ja sukulaiset ja tutut jopa kauempaakin) kokoontuu munaloomkan luo. Munaloomka on yleensä hiekasta rakennettu pieni (tai vähän suurempikin) hevosenkengän muotoinen kukkula, pääsiäismunien vieritysrata, vierityspaikka. Munahan on kaikille kristityille yhteinen pääsiäiseen liittyyvä symboli ja myös laajalti tunnettu pääsiäisruoka. Ja munien koristelu ja värjääminenkin on tunnettu tapa monissa maissa ja monilla alueilla, myös Setomaalla. Mutta Setomaalla kokoontuu siis koko kylän väki kylän keskustaan – aikaisemmin oli tapana rakentaa munaloomka kyläkeinun vieteen – rakennetun munien vierityskukkulan luo. Jokainen tuo mukanaan omat värjätyt, maalatut, koristellut pääsiäismunansa. Ja sitten aletaan vuorotellen kilpaa vierittää munia! Munaloomkassa on usein valmiina kourut tai urat, joita pitkin munan vierittäminen aloitetaan. Tarkoituksena on osua muiden muniin, jotka silloin voittaa itselleen. Voittaja on tietenkin se, jolla on lopussa eniten pääsiäismunia.

Leikkimielistä kilpailua tai leikkiä pelaavat yhdessä sekä aikuiset että lapset ja sen se on ainakin suurimmissa Setomaan kylissä noussut taas uudelleen suureen suosioon paikallisten pääsiäisperinteiden joukossa. Jos setojen pääsiäistavat kiinnostavat, muttei ehdin matkustaa ihan Setomaalla saakka, niin Tallinnassa Rocca al Maren kaupunginosassa on Viron ulkomuseo ja siellä on nykyisin myös Setomaan talo ja sinnekin tietenkin rakennetaan pääsiäiseksi munaloomka. Ja sinne ehtinee kiireisempikin – jos vain muistaa tarkistaa, milloin se pääsiäinen vanhan ajanlaskun eli juliaanisen kalenterin mukaan juuri kyseisenä vuonna on!

Artikkelikuva: Silver Tõnisson/VisitSetomaa