Avainsana: pääsiäinen
-
Hernepatee
Setomaalla on paasto tavallinen elämän osa. Pisin paastoaika on ennen pääsiäistä eli seitsemän viikkoa. Silloin syödään kasvisruokia perunasta tattariin, kaaliin ja palkokasveihin. Voin tilalla käytetään kasviöljyjä. Eikä alkoholiakaan nautita. Yksi, helposti valmistuva paastoajan ruoka setojen keittiöstä on hernepasteet (viroksi) eli hernemääre seton kielellä. Edellisiltana laitetaan 200 grammaa kuivia herneitä kylmään veteen likoamaan. Yön aikana ne…
-
Munaloomka
Eilen oli Setomaalla vanhan kalenterin mukaan ensimmäinen pääsiäispäivä. (Niitähän oli aikoinaan jopa kolme kappaletta!) Pääsiäistapoihin kuuluu munien lahjoittaminen vieraisille tulleille. Myös haudoille vietiin munia. Munia värjättiin ja värjätään sipulin kuorilla tai vihdoista saaduilla koivun lehdillä ja mukana piti olla myös punaiseksi värjättyjä munia. Eli setoksi: Lihavõõtõst värmiti munnõ verevä värmigaq, a suvidsõpühist värmiti sibulakuurigaq ja kõõlehtigaq.…
-
Lihavõõtõh
Ortodokseille ja monille muillekin kristityille pääsiäinen on kirkkovuoden tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen kuuluu hyvin monia uskontoon liittyviä tapoja aina ruokiin saakka, mutta nostetaan nyt esille se tärkeä uskonnollinen puoli ja keskeisin jumalanpalvelus eli pääsiäisyönä – eli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä – on tietenkin yöjumalanpalvelus, joka alkaa ristisaattolla kirkon ympäri.…
-
Lihahiideh
Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…
-
Hässäkkä laskiaisen ja pääsiäisen päivämääristä
Pääsiäinen on kirkkovuoden suurimpia juhlapäiviä, mm. ortodoksisessa kirkossa ehkä se kaikkein suurin. Se, että pääsiäinen on eri vuosina eri aikaan kevättä on useimmille ihmisille tuttu asia. Mutta miksi sitten esim. setot juhlivat (yleensä) pääsiäistä eri aikaan kuin me suomalaiset? Selitys löytyy erilaisista kalentereista. Keisari Julius Caesarin käskystä Rooman valtakunnassa uudistettiin ajanlaskua, sillä entinen systeemi ei…
-
Kulits
[Üts’ syna] Näin vanhankalenterin mukaisena pääsiäisyönä on ihan pakko kirjoittaa pääsiäiseen liittyvästä sanasta. Ja sana on tällä kertaa kulits, kulitš (suomeksi yleisimmin kulitsa) siitä yksinkertaisesta syystä, että vanhankalenterin mukainen pääsiäinen ja vappu sattuvat tällä kertaa samalle ajalle. Ja koska minun ei onnistunut eilen vappuaattona ostaa Tallinnasta tippaleipiä vapun juhlintaani varten, niin ostin täältä Pohjois-Tallinnasta ”venäjänkielisen”…
-
Lihahiideh
[Üts´ syna] Tällä viikolla kyseessä on oikeastaan sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista.…
-
Munaloomka
[Üts´ syna] Huomaan kirjoittaneeni jo useitakin pikkuartikkeleita uskontoon liittyvistä asioista, mutta meille suomalaisille ja meille luterilaisille on niin monia setojen uskonnolliseen elämään liittyviä asioita, jotka ovat meille sekä outoja että äärimmäisen kiinnostavia. Yksi tällainen hyvin laaja teemakokonaisuus on pääsiäisen vietto. Ortodokseillehan pääsiäinen on kirkkovuoden ehkä jopa tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen…