Kun Setomaan kaikki muut 11 nulkkaa eli kulmakuntaa ovat yhteydessä toisiinsa, niin Luhamaan nulkka jää ainoana muista hieman loitolle ikään kuin harkitsemaan, pitäisikö sen Setomaan sijasta sittenkin liittyä Võrumaahan, Latviaan tai Venäjään.
Luhamaa nulkka kuului vielä ensimmäisen maailmansodan aikaan Pihkovan kuvernementtiin, hallinnollisesti siis Venäjään. Historiallisesti nulkan setoasutus on myös ylittänyt nykyisen kontrollilinjan eli kulmakunta on ollut hieman laajempi kuin miltä nykyään vaikuttaa. Viron itsenäistyttyä ja olojen vakiinnuttua alue siirrettiin Võrumaan yhteyteen 1922. Maan kuntauudistuksen jälkeen 2017 Luhamaan alue on kuulunut osana Setomaan kuntaan, kuten suuri osa Kaakkois-Viron muistakin setoseuduista Viron tasavallassa.
Luhamaan kantti on liikenteellisesti tärkeä koko maan kannalta, sillä Tallinnasta Tarton ja Võrun kautta tuleva valtatie päättyy Luhamaan Napissa kohdatakseen siellä Riian–Pihkovan valtatien. Teiden risteyksestä on matkaa Venäjän rajalle vain pari kilometriä, samoin kuin Setomaan rajalle. Misson kylään Võrumaan puolelle matkaa kertyy kymmenisen, Latviaan viitisentoista kilometriä. Virossa itäturisteja palvelee Luhamaan rajanylityspiste, Venäjällä Šumilkino.
Vuoteen 2013 mennessä Luhamaalla oli järjestetty Setomaan kuningaskunnan päivät peräti viidesti eli vuosina 1997, 2001, 2005, 2009 ja 2013. Tämä selviää Seto-instituutin julkaisemasta teoksesta 20 aastaka Seto kuningriike eli ’20 vuotta Setomaan kuningaskuntia’ (2016). Muista lähteistä käy ilmi, että setojen käskynhaltija on sittemmin valittu Luhamaalla myös vuosina 2017 ja 2022. Jo määrällisesti Luhamaa lukeutuu näin kuningaskunnan päivien suosituimpiin viettopaikkoihin Obinitsan ja Mikitamäen ohella.
Ison risteyksen lisäksi Luhamaalla ei ole silti kovin paljon nähtävää. Mainittakoon kuitenkin sievä puurakenteinen Luhamaan ortodoksinen Pyhän Hengen kirkko (Luhamaa õigeusu Pühavaimu kirik) vuodelta 1932 ja sen kalmismaa. Luhamaan nulkan tiettävästi ainoa tsasouna on hävinnyt, mutta sen paikkaa Tiastõn kylässä osoittaa muistoristi.
Luhamaan kylätalo kuuluu Setomaan kulttuurikeskuksen kokonaisuuteen Lüübnitsan ja Obinitsan kyläkeskusten sekä Värskan kulttuuritalon ohella. Määsin kylässä sijaitsevassa, 2022 avatussa kylätalossa on iso ja pieni sali, kirjasto ja kyökki. Talo on vaihtelevasti auki maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin sekä tapahtumien aikaan.
Luhamaan nulkan erikoisuuksiin kuuluu Viron ja Venäjän kontrollilinjalla sijaitseva Pabra järv (myös Pobrajärvi, Bobrova järv ym.), jonka maiden käymätön raja jakaa kahtia, vieläpä niin, että linja jakaa myös järvessä sijaitsevan Puusaaren. Ja kun Luhamaan nimi varsin selvästi viittaa alavaan ja kosteaan maastonkohtaan (vrt. sm. luhta(niitty)), niin on tuskin mikään ihme, että samoilla main ovat viihtyneet majavatkin, puhisivat ne sitten keskenään venäjää (bobr), latviaa (bebrs) tai jotain paikallisempaa kielenpartta (vir. piiber).
Vaikka sinne tänne poukkoileva rajalinja on tuttu ilmiö muualtakin, Setomaalla vaikkapa Saatsen saappaasta, se ei vähennä rajasopimuksen puutteen aiheuttamaa pitkäaikaista tolkuttomuutta, joka on vallan tarpeeton kansainvälinen harmi.
Kylätalon kuva: Harri A. Sundell
Vastaa