Hähäq TAI Sajaq

[Üts’ syna]

Häät ja hautajaiset ovat ikivanhoja rituaaleja, joihin liittyy ikivanhoja tapoja ja myös sanoja. Valitettavasti en ole koskaan ollut Setomaalla häissä enkä – ehkä onneksi – hautajaisissa, mutta yritän silti esitellä seuraavina viikkoina muutamia niihin liittyviä mielenkiintoisia sanoja, vaikka sopivia kuviakaan ei oikein tahdo löytyäkään.

Otetaan ensin iloisemmat sanat.

Kaksi tai jopa kolme eri kaakkoisvirolaista sanaa: hähäq, saajaq tai sajaq – ja kaikkien merkitys on ”häät”. On mielenkiintoista, että sellaiset termit kuin häät, hautajaiset, ristiäiset, juomingit, peijaiset, kekkerit, pidot, kemut ja usein myös juhlat ovat meillä suomeksi ja usein muissakin itämerensuomalaisissa kielissä monikollisia ja monikollisiahan ovat myös võron-seton kielen hähäq ja s(a)ajaq.

Hähäq on samaa juurta kuin suomen häät-sana tai inkeroisen ja karjalan samantapaiset sanat. Kielentutkija Jorma Koivulehto todisteli aikoinaan ko. sanojen alkumuodon lainatuksi keskialasaksasta. Viron kirjakielessähän on käytössä ihan toinen sana eli pulmad ­ – ts. myös monikossa.

Myös seton kielen toinen häitä-merkitsevä sanan, sajaq tai pitkävokaalisena saajaq, vastine tunnetaan muuallakin itämerensuomalaisella alueella, esim. vepsä sai ”häät”. Sana on johdos saiaq/saama eli saada-verbistä ja selittyy niin, että häiden yhteydessä morsian saatiin/vietiin/saatettiin omasta kodistaan sulhasen kotiin.

Saiaq-verbistä on saatu myös seton kielen termit saajarahvas/sajarahvas eli ”hääkansa” ja saajalinõ/sajalinõ ”häävieras.

Häitä vietettiin aikoinaan kolme päivää ja häiden ensimmäisen juhlapäivänkin nimitys liittyy em. termeihin: sajapäiv. Juhlien toinen juhlapäivä oli vakapäiv ja kolmas hõimupäiv.

Artikkelikuvana tällä kertaa 1999 julkaistu virolainen postimerkki, joka esittää morsiusparia perinteisissä häävaatteissa. Postimerkki kuuluu taiteilija Mari Kaarman 1990-luvun lopussa suunnittelemaan upeaan postimerkkisarjaan. Muiden Viron alueiden kansallispukuja esittelevien postomerkkien ohella sarjaan kuului kaksi merkkiä setoista. Hääparin ohella julkaistiin myös merkki, jossa kansallispukuinen mies soittaa torvea ja pikkupoika pillejä.


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *