[Üts´ syna]
Tämän viikon sana on väreht´ ”portti”. Usein portti on kaksipuolinen, joten monikollistakin muotoa käytetään usein: värteq tai värräq (vähräq, värjäq). Toinen yksiköllinen muoto on värräi, mutta se taitaa olla enemmän käytössä võron kielellä, setot tuntuvat suosivan muotoa väreht´.
Setojen taloissa rakennukset sijoiteltiin perinteisesti niin, että muodostui aivan kuin linnoitusmainen umpipiha niin että rakennukset, portti ja korkeahkot aidat ympäröivät pihaa joka puolelta. Portteja oli vierekkäin kaksi: kapea pikkuportti ihmisten kulkemista varten ja suuri leveä 2-osainen portti hevosia ja kärryjä varten. Jalkaportin korkeus oli 130–160 cm ja leveys 90-100 cm. Suuren ajoportin korkeus oli yleensä hieman yli 200 cm ja leveys 250–280 cm. Monesti portit olivat kauniin koristeellisia, kaunistettu esim. vuorilaudoin tai maalaten. Portin päällä oli aina pieni katto.
Portit tehtiin Setomaalla yleensä puusta, mutta niillä seuduilla, joista löytyi kalkkikiveä – esim. Irboska ja Myla/Mõla – porttipielet ja ympärysmuurit tehtiin kivestä.
Ilahduttavalla tavalla on Setomaalla parin viime vuosikymmenen aikana voinut havaita, että vanhoja kauniita portteja on kunnostettu ja uusia perinteen mukaisia portteja on rakennettu.
Fotot: Harri A. Sundell:
Rikka Ivvanin talon koristeellinen portti
Värskan ulkomuseon värikkäästi koristeltu uusvanha portti
Vastaa